Asunto sijaitsi Pigallen kaupunginosassa, aivan Moulin Rouge -kabareeteatterin ja Amélie -elokuvasta tutun kahvilan läheisyydessä. Ensimmäisenä päivänä otimme rennosti, nukuimme pitkät päiväunet ja kävimme illalla vain syömässä Loving Hut -kasvisravintolassa.
Toisen päivän aamuna haimme korttelin kulmaleipomosta patongin aamupalaksi, ja suuntasimme metrolla kohti ensimmäistä nähtävyyttä. Pariisin Riemukaari sijaitsee Champs-Élysées -puistokadun päässä.
Varsinainen puistokatu on ihan kaunis, mutta jos Louis Vuitton tai muut luksusliikkeet eivät erityisemmin kiinnosta, voi sen hyvin jättää väliin.
Lämpötila oli syyskuussa ruskasta huolimatta vielä parinkymmenen asteen hujakoilla.
Jatkoimme kävelemistä, puistokatu vaihtui Rue de Rivoli -nimiseksi liikekaduksi. Kuuluisa katu oli hieman tylsä ja isolta osin turistikauppojen kansoittama, joten kävimme vain ostamassa pienen laatikollisen macaron-leivoksia Ladurée -leipomosta.
Seuraavaksi vuorossa oli Maraisin tunnelmallinen juutalaiskaupunginosa.
Terassilla kelpasi loikoilla, aurinko lämmitti eikä mihinkään ollut kiire.
Paikanpäällä kannattaa tutustua viimeisimpään Gogo Paris -oppaaseen. Mondon Pariisi -matkakirja on myös ihan hyvä.
Pariisilaisia myöhäisellä lounaalla
Kahvitauko
Illalla juhlimme kolmatta häävuosipäiväämme Macéo -ravintolassa, ilman kameraa.
Perjantaina vuorossa oli Pariisin eteläranta. Päivän kaupunkikierros alkoi kuuluisan Eiffel -tornin juurelta.
Eiffel -torni oli neljäkymmentä vuotta maailman korkein rakennus, aina 1930-luvulle asti. Nykymittapuulla Eiffel on pikkuriikkinen verrattuna maailman korkeimpiin pilvenpiirtäjiin, mutta tornin juurelta katsottuna se on vieläkin vaikuttava ilmestys.
Seine-joki jakaa Pariisin pohjois- ja eteläosaan, joita kutsutaan hieman hämäävästi oikeaksi ja vasemmaksi rannaksi.
Jonkun ajan haahuilun ja ihmettelyn jälkeen poikkesimme brunssille Le Pain Quotidieniin, yhteen Tuijan lempiravintoloista, missä olemme käyneet useampaan otteeseen myös New Yorkin ja Lontoon matkoillamme.
Nam!
Etelärannan boheemissa latinalaiskorttelissa pienine kahviloineen ja bistroineen kannattaa vierailla.
Istahdimme edellisen päivän tavoin kadunkulman terassille vilkuilemaan ohitsemme kulkevia alkavaan viikonloppuun valmistautuvia tyylikkäitä pariisilaisia.
Jossain vaiheessa terassin edessä olevan kadun valtasi odottamaton muotikuvaussessio.
Lyhyen lepohetken jälkeen hyppäsimme metroon ja matkasimme Île de la Cité -saarelle ihastelemaan Notre Damen kirkkoa. Amerikkalaisista ja japanilaisista turisteista koostuva jono oli jäätävä, joten tyydyimme vain katselemaan kirkkoa ulkopuolelta.
Iltapäiväretki päättyi meksikolaiseen ravintolaan.
Nukuimme pikaiset päiväunet, minkä jälkeen lähdimme taidemuseo Louvren perjantain iltanäytökseen.
Mona Lisa. Bongaa Tuija.
Louvre on valtava paikka ja siellä saisi varmasti halutessaan kulumaan koko päivän. Me teimme lyhyemmän Masterpieces -kierroksen, joka sujui mukavasti turistimassojen jo tuohon aikaan hälvennyttyä.
Ilta päättyi myöhäiseen päivälliseen Saveurs Végét'Halles -kasvisravintolassa.
Lauantaina hengailimme vielä Maraisin kaupunginosan kortteleissa ennen iltapäivälentoa takaisin Suomeen.
Kivaa oli, taas kerran! Lopussa kiitos seisoo. :P
